FS

http://www.formspring.me/yksin

Eli tossa äske tein formspringin joten,
laittakaa kysymyksiä tulemaan ... :3

ps. mun olo ei taho helpottuuu millään. :--(

..mä haluan pois, eikö aikani täynnä jo ois...

Mua itkettää. Mua ahistaa. Haluun juoda aivot pihalle. En kestä enää. Et ois kertonu ellen ois kysyny. Etkä viitti edes selittää. Mihin tää maailma on menossa? Tapan itteni. En uskalla. HALUUUUUN POIS TÄÄLTÄ.

depis...

no mulle tuli tohon äskeiseen postaukseen kommentti et kuin hirvee ja kauhee tää blogi/minä oon ? en oo vrm kumpaa tarkoitti. Hän ei enää ikinä eksy tänne koska tää on niin hyi angstiblogi. Okei , oonko mä oikeesti näin helvetin heikko et mua jäi ärsyttää ja ahistaa tommonen kommentti. Ennen mä oisin nauranu tommosille ja jatkanu elämää. Nyt mua ahistaa . Onko tää säälittävää, et kirjotan tällästä? Mua itkettää enkä saa kunnolla henkeä. Mut ei elämä oo sitä et koko aika kaikki on niin samaa mieltä ja tykkää kaikesta. Ei, mun tarvii tajuta se. Jotkut ei ymmärrä tällästä, enkä ehkä minäkään. Mutta tää kirjoittaminen oikeesti helpottaa mun oloa. Anteeks ja kiitos.

........

Moi. Mulla on ollu tässä ny muutama jeessi pv mut nyt ruvennu tökkii taas. Koulussa yhtä paskaa, hengaan yksin ja oon vaa. Ja taas mulle valehdeltiin , no en voi varmaks sanoa. Tai no melkeen varmaks voin koska oon tuntenut hänet jo 6 vuotta ja tiedän millon puhuu totta. Ja tällä kertaa ei ja ne puheet ei ois voinu mitenkää pitää paikkaansa. Pidetäänkö mua niin tyhmänä et uskon kaiken sonnan. Ja mä en uskaltautunut mainitsemaan tietoiduusestani. Mä en jaksa tämmöstä.

Mulla on huono omatunto mun shoppailuista. Äiti on ostanut kaks kesä toppia ja sano että enempää ei osta koska ei ole ylimäärästä rahaa uusiin vaatteisiin, kun vanhoja kelpo vaatteitakin on. No mitä mä sitten teen ? Kulutan rahojani minkä kerkeän. Välillä itse ansaitsemia ja välillä porukoilta saamia. Mä oon tuhlannu ny täs kuukaudes 150 e kesä hepeneisiin. Tämä on suuri summa mulle/meille. Mut mä vaa tuhlaan. Oon itsekäs ja ahne. Tekis mieli lähtee kaupunkii ostaa lisää vaatteita. Mulla tulee parempi fiilis ku saan ostettuu jtn kivaa.

Miten ihminen voi ollakkaan näin perso herkuille. Miks ei osaa sanoa ei mieliteoilleen. tänäänki kävin ja ostin pussin karkkia ja light kokista. Jos mä vetäsen ton koko pussin ni siin tulee sitte 1000 kaloriii. Mitä!? Joo, jos mulla on jtn hyvää mä syön ne , enkä ala säästelee pahemmin huomiseen tai siihen päivään ku tekis oikeesti mieli karkkia. Ja muutenki mulla ei ole varaa mennä ostelee tommossia turhuuksia nyt kun yritän säästäää.

ps. Ja niitä kaloreita vaan kertyy ku viikonloppuna kyläileen , mut mä yritän olla syömättä. tai no kyllä mä joudun vrm yhen kakkupalan ottaa kohteliaisuudesta. Onko toi tekosyy vai ?
Ja vkl meen myös näkee ihmisiä ulos ja juomaan. Haluun saada tän paskan mielestä ainaki vähäksi aikaa.

 kuvat we♥it

Kiitos

Mull ois ttaas paljon paskoi juttui kirjotettavana mut täl hetkel en haluu niit täs rustail koska mul on nyt iha ok fiilis, ja se pilais tän olotilan. Ei mulla kaikki päivät kumminkaa iha hirveit oo, vaikka niit hyvii hetkii onki vähemmän. Joten pitää ottaa iisist nyt sitte. 

Haluun kiittää kaikkii ihania jotka laittanu mulle piristäviä kommenttei ja koittanut auttaa. Mulle tulee aina parempi mieli ku saan lukee teijän kommenttei. Ja muutama on sanonu et voin puhua heille jos halua joten jos jollain muulla tämmönen samanlainen tilanne josta haluaisi puhua tai muuten vaa jutella ni näin ensiks vaikka sähköpostiin voi laittaa viestejä.

 lovemansonlove@hotmail.com

.........mikä hitto toi mun s.posti o ?!!?!? njahh... 

ÄLÄ SYÖ MINÄ!

tämä on kaunista. 

no ois liikaa multa päästä tommossee kuntooo... 

vitun minä! haluisin olla koko loppu elämäni syömättä

mut sit ajattelen et ' ei yks pipari mdi haittaa..' no haittaapas!

opi olemaan syömättä, lapsi !

..... hate my body

mm.. vihaan kroppaani. No miks en tee sille mdi? Miks oon näin hemmetin heikko enkä pysty olee dietillä kunnolla. no ehkä viikon pystysin ja painoo lähtis muutama kilo mut ne palaa heti repsahduksen myötä takasin. argg...

Mitä luullaan? Mitä tosiasiassa olen?

..Musta ajatellaan et mul on kaikkia hyvin. Elämä luistaa, kavereita ympärillä. Mulla on hauskaa. Rakastan elämää. Välillä esitän kovaa , koska sehän kuuluu tähän teineyteen. Se on iha normaalii et raivoon. Mä vaa haluun huomioo sill.''

Mutta tosiasiassa asiat ei vain ole nii. Mä en haluu sillä huomiota että raivoon ja itken. Mulla on oikeesti huono olo ja haluun sen pahan mun sisältä ulos keinolla millä hyvänsä. Tapanko itteni, miten sen teen? Itken itseni uneen, miksi niin joudun tekemään. Kaikki ajatukset hyrrää mieles en saa mielenrauhaa. Lopulta olen niin kyllästynyt kaikkeen. Vaivun sängyn pohajlle. En ilmaise itseäni, mun asiat ovat mun ongelma.

kuole paska

Mua itkettää. Oon lihonu. Musta ei pidetä. Oon turha tässä maailmassa. Mulla ei ole ketään. Röökit loppu. Vihaan itteeni. Haluun kuolla. Mikä mua pidättelee täällä?.......

En ole minkään arvoinen.

Tämä kertomani 'kaveri' ilmoitti eilen että ei varmaa jaksa huomen tulla kouluun. No tänään oltiin koulussa kaksi tuntia ja oli lähdössä kotiin ja sanoi mulle et 'mull on kuumetta, mua pyörryttää' .. syyksi. Ja kumminki lähtee ulos näkee yhtä henkilöö. Ja ku näin sitä äske ni ei ollu yhtää huono vointinen , päin vastoin. Luuleeko se että oon niin idiootti etten tajuu kuin se kusettaa. Et jouduin taas olee sitte neljä viisi tuntia yksin koulussa -.- Eniten mua pännii tässä se et sen pitää valehella mulle, mut sit sanoo et oon sen paraskaveri. MITÄ!?!? Ei siltä vaikuta. Se vaan loukkaa mua, miks mulle ei voida puhua totta. Mistä mä enää tiiän keheen luottaa ja keheen en? Miten opin luottamaan? Tämän kaverin tunnen jo melkein yhdeksän vuoden takaa, joten tunnen hänet läpikotaisin. No ehkä mä ansaitsen tän paskan elämän...?

haaste

Kiitos unknown : ille haasteesta

The Rules : 
Each tagged person must answer 11 questions given to them by their "tagger" and post it on their blog. Then, choose 11 new people to tag and link them in your post. Create 11 new questions for the people you tag to answer. Do not tag back to the person who has already tagged you.

1. Millaisia hyviä puolia sinussa on?
- Luotettavuus ja rehellisyys

2. Odotatko jotain erityistä päivää?
- Kun tämä kaikkia loppuu.

3. Millaista musiikkia kuuntelet?
- Laidasta laitaan, mut rock, punk iskee parhaite ! mm. Marilyn Manson, Cristal Snow, Green day, Poets of the fall, Nickelback, Raaka-aine jne...

4. Mitä tekemääsi kadut?
- Ylipäätänsä näitä valintoja mitä olen elämän suhteen tehnyt.

5. Mihin kiinnität ihmisessä ensimmäiseksi huomiota?
- perus siisteyteen

6. Millainen perheesi on?
- Mahtava. Vaikka riidelläänkin...

7. Onko sinulla tai perheelläsi eläimiä?
- Koira ja kaks hamsteria.

8. Milloin ja miksi aloitit bloggaamisen?
- Mullahan on kaksi blogia. Toisen aloitin about vuosi sitten koska tykkään kuvata jne.. Ja tämän aloitin muutama päivä sitten koska haluan purkaa huonoa oloa ja tuskaa kirjoittamiseen.

9. Missä näet itsesi ensivuonna?
- koulun penkillä

10. Millaisia unelmia sinulla on?
- Että tämä paska loppuisi ja saisin elämän jota tykätä elää.

11. Onko sinulla esikuvaa?
- ei muuta kuin musiikin suhteen. Marilyn Manson on upea !!

Haastan seuraavat bloggaajat:
Kaikki lukijani :3 // jos millää viittit, ni laitahan ihmees linkkii jos otit haasteen vastaan, että pääsen katsomaan vastauksesi. :>

kysymykset:

1. Mikä sinusta on elämässä tärkeää?
2. Kauneus ihanteesi?
3. Mitä mieltä olet rasismista?
4. Miksi bloggaat?
5. Kerro kaksi hyvää asiaa itsessäsi?
6. Kerro kaksi huonoa asiaa itsessäsi?
7. Oletko eläin rakas?
8. Haluasisitko jonkun eläimen, mitä sinulla ei vielä ole?
9. Mitä pelkäät?
10. Pidätkö enemmän rahallisista koti-illoista vai kunnon bileistä?
11. Pidätkö itsestäsi?

OLEMATTOMAT YSTÄVÄT

Välillä mä toivon tosi kovasti että mulla olisi edes muutama ystävä. Joiden kanssa käydä shoppailemassa ja lähtee näkee ihmisiä ulos ja joskus vaan löhötä sisällä viettäen tyttöjen iltoja. Joille kertoa huonoista niinku hyvistäkin asioista. Jolle jakaa salaisuuksia ja toistepäi. Mä oon niin huono tutustumaan ihmisiin, koska oon aika ujo. Mut mä haluisin kavereita. Mutta mä en useinkaa käy missään ni miten edes tutustua?

Välillä kun kattelen ohjelmia nyt tulee mieleen ekaks gossip girl , siellä ne kulkee vaan kaupungilla ja ohimennen juttelemaan vaan tuikituntemattomille vaikka samasta vaatemausta. Musta ois niin siistii jos semmosta ois oikeesti ja täällä suomeesa. Niinhä sitä tutustuis uusiin ihmisiin. Noh tässä on vaa myönnettävä asiat miten ne on.

VIHAN HALLINTA ONGELMIA YMS...

Mä tulin just kotiin ja oli pakko tulla kirjottaa. Mulla oli niin paska päivä koulussa taas jälleen. 4 vikaa tuntia mä olinki aivan yksin. No kyllä yks tuli juttelee mut siinä se sitt oliki. No mutta meillä oli pesistä liikunnassa ja mä en oo siinä kaikkein parhain varsinkaa heittää ja saada sitä palloo kiinni, no minä kun oon heittämässä palloa ni takaa kuuluu 'heitä se pallo, läski.' Mä en muutenkaa oo sinut vartaloni kanssa, ni paljon auttaa tommoset kommentit. Loppu tunnit jokanen sen sanaki vitutti mua ja jos se ois viel jotain päätänsä aukonu mulla ois keittäny yli ja oisin vetässy turpaa. Mä vaa toisaalt toivoin et se heittää jonku sopimattoman kommentin mut toisaalt en koska mulla se ei jää mihkää pikku läpsähyksee. No onneks se jäi sit siihe.

Toinen juttu tähä viel. Mä harrastin ennen nyrkkeilyy 4 vuotta ja sit koulus 'kaverit/entiset kaverit' aina heitti mulle jtn et näytä ny kui sit lyö, vai osaaks ees mitää. Mut en mä tehny ikinä mitään ja ne sit alko heittää vaa et mitä mä oon harkois tehny ku en ees lyyä osaa. NO VITTU JOS MÄ LÖISIN NI SE SIT TUNTUS ENKÄ VIITTI ALKAA HAKKAA TOISII IHA KUNNOL ILMAN MITÄÄ SYYTÄ EDES. KUINKA VAIKEE SE ON YMMÄRTÄÄÄ. Mulla on muutenki vaikeuksia hallitsee mun voimat. Joku vittuilee mulle ni mun tekis mieli vetästä kunnolla turpiin. Mut en ikinä oo kunnolla ketää lyöny muuta ku itteeni. Aina loppujen lopuksse väkivalta kohdistuu itteeni. Se auttaa mun pahaan oloon ku mä lyön täysillä reisiin. Ainakaa mä en satuta muita niin pahasti. Muutenkaa mä en oo minkään arvonen ni mitä välii mitä mulle teen/tehään....

''pilkkaaminen''

Mulla alko päivä tosi kivasti ja mulla oli jopa hauskaa perheeni kesken. Mutta mulla menikin liian hyvin ollakseen totta. Mulla on tapana että kun syön ja sit jos joku esim kysyy multa jotain ja mun pitäs vastaa ni pidän kättä suun edessä. u know.. tai kun nauran hirveesti ni käsi menee automaattisesti suun eteen. No mun iskä jaksaa siitä aina muistuttaa ja ihan ku se ois väärin. Okei ihan pikku juttu, mutta mulla tulee tosi huono fiilis ja tuntuu kuin en saisi olla semmonen kun olen. Ja tämähän ei ole ainut asia mistä mua 'pilkataan' yms.. Kaikki mitä mä teen, on väärin. Mä niin ootan sitä ku mä voin muuttaa pois täältä. Mä en kestä olla täällä ja kuulla koko aika kuinka huono ihminen mä oon ja mitä kaikkee mun pitäs tehä toisin. Ja tottakai mä alan tuntee inhoa itteeni kohtaan vielä enemmän, kun mua kohdellaan tälläi. Kaikki ei välttämättä ymmärrä miten iso asia tämmönenkin on mulle. Mutta se oikeesti on iso asia mulle. :'(

syöminen

Äiti leipoi tänää aivan ihania suklaaleivoksia, ja mitä mä teen vedän jo toista palaa tässä. Miks mä en pysty olee syömättä, tai miksi menin ottamaan toisen palan , eikö ekapala olisi jo riittänyt. Ottaen huomioon mitä kaikkea muutakin olen tänää syönyt. Ei hyvältä näytä, mä painan kohta niin paljo ku mikäki sonni. Mä varmaankin ajattelen ensin että eihän yksi tai kaksi palaa lihota mua niin paljoa, mutta jälkeen päi mulla on huono fiilis syömisestä. Ja haluisin oksentaa koko roskan ulos mutta sekin pelottaa mua. Mä vihaan oksentamista. 

Miten ne jotkut tytöt voikaan syyä kaikkea hyvää roska safkaa mutta ovat niin laihoja , miksi minä en pysty siihen. Mikä mussa on vikana, että mä vaan lihon ja lihon. Mä niin vihaan itteäni ja tätä kaikkea mitä teen. Miksi mä en voi sanoa stop itselleni. :S

Mä halusin vielä äskesestä postauksesta huolimatta tulla kijottamaan. Mä oon innoissani tästä blogista ja että saan kirjoittaa ajatuksiani.
Mä ajattelen joka päivä että kuinka ''ihanaa'' onkaan vanhempana lukea mun näitä nuoruuden päiväkirjoja, sillä mulla ei ole paljoakaan hyviä muistoja. Mä oon koulussa aina välillä yksin ja mä vihaan sitä niin paljon. Tutut vaa heittää siellä ohimennen että 'ypöilijä' eikä ne vaivaudu tulee juttelee edes tai mitään. Ja yksin mä olen sen takia koska mun se ainut ihminen jota voin kaveriksi kutsua on kipeenä tai lintsaa ja silloin kun hän lintsaa ni keksii mulle jonku tekosyyn miks ei tuu kouluu. Usein vaan sanoo että 'äiti ei anna tulla kun näytän muka kipeeltä'. Mä en oikeesti oo niin sinisilmänen et uskoisin sen joka valhetta.Varsinkaa ku sitä tapahtuu niin usein ja sit kumminki kaupunkii voi lähtee ynnämuuta semmosta. Ja mä en voi aina lintsata, koska yleensä mä kusetan että oon kipee ja mul on wilmassa poissa oloja 1/3 osa ainaki koska oon ollu muka kipee. Ja mä en uskalla lintsata koska mulla on niin tiukat porukat että sit mä en liikkuis kahteen viikkoon himasta mihkään. Ja se on ihan hyvä, sillä muuten mua ei pahemmin näkyiskään koulussa. Mua yritetää painostaa lintsaamaan mutta kun sanon et en haluu niitä huutoja porukoilta ni sit mun kaveri sanoo että 'ei ne sulle huua , tai jos huutaa ni ei pahasti mä tiiän kyl sun porukat' ja vitut! Se ei oikeesti tiiä mitää mun porukoista. Välillä mä jopa pelkään kertoa jotain asioita niille koska mä saan semmosset huudot että. Ja mä vihaan tätä pelkoa ylikaiken. Mä en oo kertonu kellekkään tätä mun tunnemyrskyä vaikka haluasinkin ja mä haluisin puhua tästä jollekkin ammattilaiselle mutta en uskalla ottaa tätä puheeksi esim koulu terkan kanssa ja sitä paitsi siitä ilotettas vanhemmille. Ja mä en haluu niiden tietävän tätä. Siksi toivonkin että tää blogi olis mulle terapiaa ja mä saisin mielipiteitä ja jopa apua joiltakin jotka mun blogia lukee jos itsellään ollut samanlaista vaikka nuoruudessaan tai jotain semmosta.

Mä tein tän blogin, jotta saan kertoa mun elämästä ja ajatuksista. Pidän toistakin blogia mutta tämän tarkoitus on jakaa kaikki se mitä koen sisälläni. Ja uskon kirjoittamisen auttavan tähän sekamelskaan joka vallitsee sisälläni. Blogi käsittelee luultavasti paljon syömistä, vihaa itseäni kohtaa , kavereita/perhettä/ihmisiä. Tosiaan olen 15 vuotias tyttö etelä-suomesta. Pidän paljon kirjoittamisesta, sillä saan vapaasti ilmaista mielipiteeni ja kaiken sen mitä en kestä pitää yksin sisälläni. Mulla on paljon niitä huonoja päiviä, jolloin en jaksa ketään/mitään. Saatan itkeä yksikseni kotona sängyn pohajalla tai lähteä jonnekkin missä ei ole ketään, esimerkiksi mettän keskelle. Koen suurta vihaa ja inhoa itseäni kohtaan. En pidä ulkonäöstäni, varsinkaan vartalostani. Olen ujo, ja huono juttelemaan ihmisille ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Yleensä olen se joka seisoo vieressä ja hymyilee. Hymylläni peitän kaiken sen mitä oikeasti koen , minulle ei tulla juttelemaan koska minua pidetään outona hiirulaisena. Ennen mulla oli tästä kaikesta huolimatta ystäviä ja kavereita. Mutta nyt ei ole kuin yksi. Ja häneenkään en pysty luottamaan. Siitä varmasti kuullaan täällä enemmänkin . Mutta niin, välillä kun lähden kaverini kanssa illalla ulos en aijo vähätellä mitään joten kerronpa suoraan että juomaan. Ja sitten satun näkemään jonkun koulustani tai muun tutun tai entisen kaverini ni mulle tullan heti että 'hei mitä sä täällä , mä luulin et sä et juo ja oot kiltti kotityttö' ja sitte seuraavan kerran kun koulussa törmätään ni huuetaan kovaa ääneen että 'säki olit siellä juomassa ja ihmettelin et mitä _sä_ siellä teet' Mua vaa ärsyttää tommonen. Eikä se tunnu musta kauheen kivalta. Sen taki 6/7 osaa viikosta mul on tosi huono fiilis. Ja sitte vähän vielä tosta syömisestä mä en todellakaan ole tyytyväinen mun painooni. Mä haluisin olla 5 kiloa kevyempi. Mä vihaan itseäni koska en pysty tekemään mitään tälle painolleni, mä yritän olla syömättä herkkuja no arvatkaa pystynkö ja vaikeampaa siitä tekee vielä se että porukat raahaa himaa kaikkea epäterveellistä vaikka kuinka yritän kieltää. Nyt oon yrittäny olla syömättä mahd. vähä. Tätä kestänyt vasta vähä yli viikon. Ekat kolme päviää onnituikin hyvin. Söin ehkä 900 kcal päivässä ellen vähä vähemmänkin, mutta mulla oli ne päivät tosi tuskasia sillä mulla oli niin nälkä koko aika. Mutta mä vaa ajattelin että 'ah mikä ihana tunne' . Nyt on vähä lipsunu mutta painoa on lähtenyt kilo. Mä teen joka ilta 50 vatsaa. Ja yritän käyä ainaki pari kertaa viikossa lenkillä. Ja mä niin toivosin että oisin kesää mennessä tavoite painossani.